maanantai 10. heinäkuuta 2017

Millainen on hyvä pienoismallihevosblogi?

Heips!

Tykkään puhua blogaamisesta, ja muutenkin edes jollain tavalla innostaa muitakin mallareita kirjoittamaan blogeja tästä harrastuksesta. Joten jatkuvasti aloittelen luonnoksia aiheesta. Tämä luonnos, joka toivottavasti tulee joskus julkaisukelpoiseksi kertookin siitä, mitä mielestäni vaaditaan jotta mallailublogi on hyvä.

Oikeasti luen aktiivisesti vain yhtä suomenkielistä mallailublogia. Jokainen varmaan tähän mennessä tietääkin tämän olevan Afuzen The Tuherrus. Muita suomenkielisiä varsinaisia mallailublogeja ei oikein taida ollakkaan, muuten on vain lähinnä aihetta sivuavia blogeja (/sellaisia blogeja jotka eivät puhu varsinaisesta mallailusta harrastuksena vaan aika paljon muista asioista).

Hyvään mallailublogiin on osittain samat kriteerit kuin kaikkiin muihinkin blogeihin, joten puhun ensin niistä. Nämä kriteerit löytyvät netistä jo about kymmenen kertaa, mutta ei koskaan haittaa niitä kerrata.

Kuvituksena saa toimia schleichin shetlanninponivarsa.

Ensinnäkin hyvä blogi on aktiivinen. Sinällään hiukan pidemmät postausvälit aina välillä eivät haittaa, blogit harvoin ovat kenenkään koko elämä. Lisäksi suurimmalle osalle meistä blogi on vain harrastus, joten se jää välillä muun elämän alle. Lisäksi on ihan teknisiäkin syitä miksi blogiin ei välttämättä tekstiä synny. Esimerkiksi internetyhteys ei ole täysin varma asia tai vaikka tietokone voi mennä rikki.

Kuitenkin hyvä blogi päivittyy mahdollisimman usein. Itse pyrin päivittämään ainakin yhden postauksen viikossa, joskus saan aikaiseksi useammankin. Blogi joka päivittyy kerran viikossa on ihan hyvä, varsinkin jos kaikki postaukset ovat tavallaan samasta aiheesta (niinkuin mallailublogin kohdalla on). Harva lukijakaan ehtii pysymään mukana blogissa joka päivittyy esim. päivittäin.

Mielestäni kriteerinä on myös se, että blogi on siisti. Tavallaan ulkoasu ei ole pääpointti, mutta silti se vaikuttaa sivuston tai blogin käyttömukavuuteen. Kun esimerkiksi haet tietoa luotatko enemmän sivustoon joka on selkeästi ammattilaisen tekemä vai sivustoon jonka on tehnyt joku amatööri joka ei ymmärrä ulkoasujen päälle? Hyvä ulkoasu on helppo käyttää ja myös on blogin sisällön eduksi. Tärkeää on esimerkiksi fontti, fonttikoko, kuvakoot, ja tekstin sekä taustan värit. Oletko koskaan lukenut blogia jonka teksti ei meinaa erottua taustasta? Sellaista ei kauan lue.

Blogeissa tärkeää on kieliasu. Jos blogi vilisee häiritseviä kielioppivirheitä tai sen tekstiä on vaikea ymmärtää, ei sitä ole miellyttävää lukea. En nyt sano, että kenenkään tekstin tarvitsisi olla kuin särmän sivuilta. Silti ainakin yhdyssanat, lauseiden pituudet (myönnetään, minä teen aaaivan liian pitkiä lauseita) sekä isot kirjaimet ovat aika olennaisia asioita. Kannattaa siis tsekata parit kielioppisäännöt vaikka äidinkielen kirjasta tai ihan netistä ennen kirjoittamista, tai vaikka silloin, kun olet epävarma. Lisäksi tekstit kannattaa lukea ainakin kerran ennen julkaisua.



Mielestäni yksi hyvän blogin elementti on monipuolisuus ja vaihtelevuus. Itse en ainakaan jaksa lukea blogeja joiden tekstit ovat kerta toisensa jälkeen hyvin samantyyppisiä. Onkin hyvä kirjoittaa vaihtelevasti. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö voisi julkaista paljon samantyyppistä, mutta vaihtelu virkistää aina. Itse esimerkiksi pyrin julkaisemaan sellaisia enemmän asiapostauksia aina niiden tylsempien postauksien, joissa esittelen esim. kokoelmaani, joukkoon. Muutenkin yritän jatkuvasti keksiä uusia ja erikoisia ideoita.

Mallausblogeista toivon ainakin itse sisältöä jossa kerrotaan konkreettisesti harrastamisesta. Siitä, miten kokoelma säilytetään, siitä mitä ajatuksia mallaillessa herää, siitä miten jokin varuste tai muu tehtiin jne. Jokaista asiaa voi tarkastella useista näkökulmista, niitä kannattaa käyttää hyväkseen. Sen sijaan, että puhutaan vain siitä mitä olet tehnyt voidaan puhuakin siitä miten sen teit, miksi sen teit ja mitä siitä seurasi. Ei ne mahtavat novellitkaan vain kerro mitä tehtiin, ne näyttävät sen!

Yksi itselleni äärimmäisen tärkeä asia mallausblogeissa ovat hyvät kuvat. Pienoismalleista ei saa hyviä kuvia väärällä kameralla, sillä mallit ovat niin pieniä. Tarvitaan tarkkuutta ja nopeutta. Lisäksi kuvien pitäisi olla mielenkiintoisia. Samanlaisia kuvia löytyy kyllä tuhat kun vain osaa etsiä, sen sijaan välttämättä ihan hyviä kuvia jostain OF-mallista ei välttämättä löydy, tai sitä tiettyä realistista kuvaa ei ole välttämättä vielä hyvin otettu (okei, kaikki on jo tehty, mutta silti aina voi yrittää erottautua). Itse kuvaamisesta muutenkin kiinnostuneena en jaksa katsoa pitkään epäselviä, huonosti valaistuja tai heilahtaneita kuvia. Lisäksi blogissa kuvien kannattaa aina tuoda jotain sisältöä tekstiin jos ne eivät ole kuvituskuvia.


Ja sitten se varsinainen tekijä hyvään mallausblogiin: se, että se kertoo oikeasti tästä elämäntavasta. Niin, että toinen mallari voi samaistua ja oppia uutta. Blogi, jossa oikeasti puhutaan tästä harrastuksesta, kerrotaan mielipiteitä, kerrotaan miten itse tehdään mitäkin, kerrotaan mitä tämä harrastus antaa ja kaiken keskellä jaetaan sitä iloa mitä mallailu voi elämään tuoda.

maanantai 3. heinäkuuta 2017

Hullun ideat on vielä hullumpia

Heips!

Tänään ajattelin kirjoittaa vähän kaikkia mun ideoitani ylös, en osaa sanoa tulenko näitä välttämättä koskaan kaikkia toteuttamaan, mutta onhan tässä koko elämä aikaa.

Näin mallarina joka on hurahtanut touhuun totaalisesti, tuntuu välillä että taidan olla vähän tärähtänyt. Saan uusia vieläkin tärähtäneempiä ideoita about joka päivä. Ja koska tunnen kunnolla vain yhden mallarin, niin tämä kyseinen henkilö saa kuulla lähes päivittäin mun järjettömistä ideoistani. Helpotetaan hänen elämäänsä ja kerrotaan nää nyt sitten blogiin.

Uhanalaisia eläimiä

Tuossa jonkun aikaa sitten katselin luontodokkaria kun en jaksanut bilsaa lukea (suosittelen planeettamme maa-sarjoja!). Inspiroiduinkin sitten nubianvuohista ja sain idean tehdä todella haastavan kustomin. Uhri on jo valmiina, mutta en ole vielä ihan niin hyvä kustomoimaan että uskallan noin hulluun kustomiin lähteä. Suunnitelmissa onkin toteuttaa sitten joku päivä tämännäköinen malli.

Tuon jälkeen sainkin sitten ajatuksen, että mähän voisin tehdä malleiksi about kaikki uhanalaiset villieläimet... pikkuinen projekti, joka ei vieläkään ole alkanut. Tässähän ajatuksena on se, että olisi mukavaa tavallaan myös tuoda esiin erilaisia eläimiä jotka meinaavat kuolla sukupuuttoon ja joista harvemmat ihmiset edes tietävät.
Tässä listassa on sitten tekemistä vähäksi aikaa. Suosittelen muutenkin kaikkia tutustumaan, lista on järkyttävän pitkä, herättää miettimään. Tuon lisäksi voi sitten vaikka järkyttää itseään tällä IUCN:n listalla lajeista joita ei enää löydy luonnosta. (IUCN-sivuja suosittelen muutenkin tutkimaan.)


Koiria, koiria

Tästä ideasta olen blogissa puhunut aiemminkin, mutta haluaisin tehdä pienoismallit kaikista koiristamme, niin nykyisistä kuin edesmenneistäkin. Haasteena esim. se, että kaikista koirista ei ole ihan niin paljon kuvia, tai ainakaan sellaisia joista kauhean hyviksi reffeiksi olisi. Lisäksi tämä on sellainen projekti, että en halua tehdä omista koiristani malleja jos ne eivät oikeasti tee oikeutta niille.
Tällainen projekti olisi kuitenkin kiva toteuttaa, ja eiköhän sekin joskus onnistu.



Genetiikkaa

Tuorein idea syntyi tässä tänään. Ideana olisi  tehdä alkuun parit erikoiset roturisteytyskustomit. Tällä hetkellä maalia odottaa vuonohevonen-irlannincob. Näille sitten lähden suunnittelemaan "varsoja", ja mietin ihan tarkkaan että minkälaisia, luonteisia, värisiä yms niistä voi tulla ja sitten teen sellaisia. Tätä ideaa on hiukka vaikea selittää...
Ideana olisi myös tehdä kaikennäköisiä ihan hullujakin risteytyksiä. Ja sitten "antaa" hevosille jotain perinnöllisiä sairauksia yms. Sitten laitetaankin yhteen kaksi samaa sairautta sairastavaa, ja katsotaan mitä tulee. Mallit kun ei ole eläviä, niin niiden suhteen on hauska miettiä kaikkia kauheuksia mitä näillekin eläimille tehdään.
Mutta pääasia tässä olisi se, että jokainen malli olisi geneettisesti mahdollinen vanhempiensa suhteen. Tässä lentää hiukan oma vapaus päättää (ja pysyä mukavuusalueella!) mitä kustomoi. Lisäksi sukutaulut, genetiikka ja muutenkin eläinten jalostaminen kiinnostaa minua, joten tässä saisi näitä yhdistää tähän harrastukseen.

Kuten näkyy, kuva on minun, mutta Afuze on piirtänyt asiat päälle. Jotain muotoilultaan tämmmöistä teen nyt.

Onko teillä jotain "hulluja" ideoita mallailun suhteen joita haluatte toteuttaa?

Hengissä ollaan

 Mitä tänä hiljaisuuden aikana olen puuhaillut? No, vähän kaikkea. Rakastan syksyä ja talvea, vihdoin on pimeää ja sääkin on inhimillinen. N...