keskiviikko 23. elokuuta 2017

RCH Ventarrones ja Sshameless++ sekä päivittelyä

Heips!

Tänään ajattelin ns. julkaista pois alta parin traditionalin kuvat sekä vähän yleisesti päivitellä asioista. Itsekään ihan tiedä millainen sotku tästä tekstistä syntyy...

Päivittelin kokoelmaan ainakin ne traditionalit jotka olen kuvannut, sieltä voi käydä katselemassa. Yksi malli sieltä puuttuu, nimittäin American Pharoah joka tuli viiden muun mallin kanssa minulle maanantaina. Pharoahin lisäksi minulle tuli breyerin breeds of the world-sarjan quarter horse ja neljä schleichiä. Ostin jo valmistuksesta poistuneita schleichejä. Kahta mallia, kaksi kappaletta kutakin. Molemmista meni toiset uhreiksi, ja odottelevat uhri-/projektihyllyllä tulevaisuuttaan. Siinä on siis taas hiukan kuvattaavaa jollekkin päivälle.

Itse en (taas) voi käsieni takia kauheasti edistää projekteja, kuvata tai editoida kuvia, joten taas elän niiden suhteen hiljaiseloa. Ensimmäinen kustomini kuitenkin on maaliensa kanssa puolessavälissä, ehdottomasti haluaisin sen saada mahdollisimman pian valmiiksi. Uhreja jotka odottelevat tulevaisuuttaan on kymmeniä, katsotaas mitä niille keksin ja milloin pystyn suunnitelmiani toteuttamaan.

Sitten niihin malleihin.


Tämä ori oli ensimmäinen breyerini sekä traditionalini, ja sillä onkin kovasti tunnearvoa. Mold peruvian paso ja mallina RCH Ventarrones. Sellainen mold, etten pitänyt siitä yhtään ennenkuin sen kokoelmaani sain. Nykyään haluaisin ehkä jopa congata kyseistä moldia. Kuvat eivät oikein onnistuneet tästä mallista.


Mallin väri on hyvin kaunis. Se näyttää hyvin tummalta, lähes mustalta vähän pimeämmässä. Kuitenkin heti kun sen ottaa valoon tai sitä tarkemmin katsoo se onkin tumma ruunikko.


Oma yksilöni on saanut nimekseen Itch You Cannot Scratch erään kappaleen sanojen mukaan. Tutummin oria voi kutsua vaikka Kutinaksi tai Itchiksi.



 Sshameless++ on vaalean harmaa ori, joka ei ollenkaan toimi kameran edessä. Moldina Sham jonka sculptor Rich Rudish. Ja tästä näkyy oikein hyvin, että mold on vähän vanhempi (julkaistu -84) ihan jo muotoilutyylistä.




Oma yksilöni on Afuzen omistaman Salman poika ja näin saikin nimekseen Salma's Blackout. Blackout on minun huumorintajuani, ihan jokainen ei ehkä nimeäisi tätä mallia nimellä jossa on sana black. Toisaalta blackout on yhdyssana ja black ei tässä yhteydessä tarkoita mustaa. Kuitenkin itse ajattelin mallin nimeksi tämän antaa, koska se vain sopi, ja minun huumorillani tuo on oikein oiva nimi.


Siinä se sitten oli. Onkos teillä toiveita tulevien postauksien suhteen?

perjantai 18. elokuuta 2017

Black Rain

Heips!

Jo aika kauan aikaa sitten (olisiko ainakin kuukausi tästä?) sain toisen repainttini valmiiksi. Vihdoin eilen sain sen (ja muita uusia malleja) kuvattua, tänään sain kuvat editoitua. Joten nyt sitten postausta tuosta mallista.

Uhriksi pääsi schleichin vanhempi shetlanninponitamma. Minulla oli näitä kaksi ja uhrin puutteessa päätin uhrata toisen niistä. Väriksi päätin mallille mustan. Shetlanninponien (ja muutenkin mustien hevosten) musta harvoin on puhtaan mustaa, joten niinkään ei tästä mallista tullut puhtaan musta. Siten mallissa on myös sävytystä ja yhdellä maalikerroksella ei todellakaan selvitty.

Nimekseen malli sai Black Rain lempibändini Eclipsen kappaleen mukaan. Tamma on minusta aivan onnistunu repaint, ja onhan se tietenkin vasta toinen repaintini. Kauheasti ei muuta olekaan sanottavana, joten annetaan kuvien puhua.






Vähän tuli näiden kuvien kanssa mietittyä normistudiokuviani enemmän rajausta. Huomaa, että kun kuvaa enemmän niin alkaa luonnostaan haluamaan näihinkin ns. oikeaoppisia rajauksia. En kestä katsoa vääränlaisia rajauksia :D




Kavioiden maaliin pistin vaikka kuinka paljon aikaa, mutta kuitenkin lopputulos näyttää vain tasaisen harmaalta. Tämä ei ollut tarkoitus. Nyt siis opettelemaan kavioita ja niiden maalaamista yms! Tässä on sitten vaikka piirrettävää.





Tämä oli todella kiva ja nopea repaint. Tämä tuli maalattua vähän sillä tavalla että halusin vain maalata, kaivoin mallin jonka voisin uhrata ja sitten vain etsin mahdollisia värejä. Mustat shetlanninponit ihastuttivat, joten Rainista tuli sitten sellainen.


Tarvitsen ihan oikeasti makroputken... Kittiputki ei kykene esim mallien silmiä kunnolla tallentamaan. Putket vain ovat kalliita. Missä on rahakeijuni?



perjantai 11. elokuuta 2017

Saanen esitellä: Pienoiskavio!

Heips!

Vihdoin olemme saaneet sen täällä blogissakin mainitsemani isomman projektin Afuzen kanssa siihen pisteeseen, että kehtaamme sen julkaista ja tuoda arvostelevien silmienne alle. Idea koko touhuun lähti molempien halusta tuoda mallailua esiin ja muutenkin jakaa tietoa harrastuksesta. Koska mallailusta ei valitettavasti suomeksi löydy tarpeeksi tietoa, päätimme tietoa tuoda tiiviistetysti kaikkien eteen.

Pienoiskavion banneri, copyrightit menee suunnilleen puoliksi Afuzen ja minun kanssani. Abundiantus Fructum ja safarin malli minun kuviani, Afuzen Spillin kuva Afuzen käsialaa, muokkaus muuten Afuzen paitsi teksti minun tekemäni. Mainittakoon siis copyrightiksi ihan vain Pienoiskavio.


Pienoiskavio onkin juuri sitä; tietopankki pienoismallihevosharrastuksesta. Olemme (tai no Afuze on enemmän) ahkerina kirjoittaneet valtavat määrät tekstiä jotka ovat täyttä faktaa harrastuksesta. Tietoa löytyy niin siitä mitä mallit oikein ovat aina siihen kuinka kustomoidaan. Lisää tietoa on tietenkin tulossa. Emme ole vielä kaikkea kerrottavaamme kertoneet.

Pienoiskavion on tarkoituksena myös kerätä yhteen mallareita ja myös innostaa lisää ihmisiä touhuun mukaan. Eikä vain innostaa muita mukaan, vaan myös innostaa muita jakamaan harrastustaan. Pienoiskavio linkkaakin suomenkielisiä blogeja pienoismallihevosharrastuksesta listoilleen. Lisäksi lähes kaikki muukin suomenkielinen pienoismallihevosharrastukseen liittyvä teksti pääsee listoillemme.

Pienoiskavio on siis suomenkielinen tietosivusto, mutta se on paljon muutakin kuin vain tietosivusto. Tarkoituksena innostaa ja inspiroida harrastuksen pariin ja parissa. Niin kokeneempia, aloittelijoita kuin aivan harrastukseen uusiakin. Tätä varten Pienoiskavio on täynnä tietoa ja lisäksi Pienoiskaviosta löytyy haasteita. Haasteita on menossa yksi, mutta tulossa on enemmänkin.  Toivonkin, että mahdollisimman moni vierailisi Pienoiskaviossa. Olisin myös hyvin iloinen jos saisimme ideoita ja palautetta.

Pienoiskaviota on tehty hyvin pitkään, ja se on tietenkin loppumaton työ. Nettisivut tai blogit eivät ole koskaan täysin valmiita, ja töitä riittää aina. Kuitenkin ainakin itse koen, että nyt on kasassa ihan kiva alku Pienoiskavion tulevaisuudelle. Toivottavasti edes yksi henkilö löytäisi harrastuksen pariin Pienoiskavion avulla.

Pienoiskavioon pääsee tästä lauseesta klikkamalla.
 

lauantai 5. elokuuta 2017

Pienoismallihevosharrastajan tunnusmerkit

Heips!

Afuzen ja minun projektia tehdessäni sain inspiraatiota tähän postaukseen. (Itse projektista tulee kyllä infoa myöhemmin... jahka se edistyy tarpeeksi pitkälle/valmiiksi. Vielä ollaan sellaisessa vaiheessa, että pidän suuni kiinni.) Tänään siis kerron asioita, joiden avulla tunnistaa pienoismallihevosharrastaja. Osa kohdista on ihan minun päästäni, osaan olen saanut ainakin inspiraatiota keskusteluistani Afuzen kanssa.

HstgPorkkana

  1. Pienoismallihevosharrastajalle on yksi lähestulkoon varma merkki: hänen kotinsa on täynnä pieniä (yleensä) muovisia hevosia. 
  2. Pienoismallihevoset oikeasti valtaavat kaiken. - Siis ne vain leviävät. Ensin niitä on pari kappaletta jossain hyllyssä. Sitten kohta ne vievät koko hyllyn. Seuraavaksi ne leviävät hyllyltä toiselle ja lopulta niitä löytyy suunnilleen jokaiselta pinnalta jossa niitä on turvallista pitää. 
  3. Kerää kaiken mikä menisi muuten roskiin. -  Siis, uskokaa minua. Se yksi pahvilaatikko voi tulla vielä tarpeeseen! Ja sitten toisaalta se vanha nahkatakki on ehdottomasti käyttökelpoinen. Ja kuka nyt ei säilöisi jokaisen pahvilaatikon "ikkunamuoveja"?! Niistähän voi tehdä vaikka mitä. (Tässä hyvä vinkki: jos suunnittelette koskaan tekevänne esim. tallin, niin säästäkää esim. breyerin paketeissa olevat muovit. Niistä saa hyviä ikkunanlaseja.)
  4. Henkilön kotona on vähintään yksi pieni ja muovinen hevonen joka on paloiteltu. -  Joko sen pää on irti, yksi jalka on parissa osassa tai sitten siltä on vähintään irroitettu häntä tai korvat. Note: Älä huolestu! Kyseessä on tarkoitus tehdä siitä hevosesta vieläkin hienompi. Tosin tarkoituksen saavuttamisessa menee toisinaan uskomattoman kauan. Se kyllä tapahtuu, usko vaan.
  5. Sinä et saa koskea niitä pieniä hevosia. - Siis, älä koske niihin. Kuitenkin onnistut tönäisemään jotakuta ja sitten ne kaikki kaatuvat. Tuloksena on hyvin vihainen pienoismallihevosharrastaja. Toivokin, ettei yksikään malli saanut itseensä pienintäkään naarmua tai jälkeä. Toinen vaihtoehto, joka kuitenkin toteutuu, on se että kätesi ovat likaiset. Siis oikeasti, kellään ei ole niin puhtaita käsiä, että hän voi pienoismallihevosiin niillä koskea. 
  6. Jos mainitset kyseessä olevan leluja, niin saat osaksesi luennon ja saarnan yhteissovituksen. - Ne eivät ole leluja! Ne ovat pienoismallihevosia. Sitten saat kuulla myös niiden hinnasta, josta päästäänkin seuraavaan:
  7. Älä ihmettele, kuka maksaa niin paljon muovisesta hevosesta. - Tämä voi johtaa hyvin vihaiseen mallariin. Mallari inhoa ihmisiä, jotka aliarvioivat heidän mallejaan.
  8. Oudot ostoslistat. - Mallarin ostoslista kuulostaa välillä siltä, kuin hän aikoisi tehdä jotain hyvin epäilyttävää. Hänen täytyy saada mahdollisimman paksua rautalankaa, massaa, liimaa, dremel, hiontapaperia, foliota, maalia... Ja jos tämä ei vielä kuulosta tarpeeksi pahalta, niin mallari puhuu kuitenkin jollekulle siitä, kuinka hän tarvitsee uhrin. Älä huoli; uhrit tarkoittavat vain sellaisia leluja, malleja tms. joista voi kustomoimalla tehdä vähintään siedettävän pienoismallihevosen.
  9. Mistä vain saa hevosen. - Mallarin silmissä jokainen lelu tai asia on mahdollinen uusi pienoismallihevonen. Pitäkää tunnearvon omaavat vanhat lelunne poissa mallarin lähettyviltä.

maanantai 10. heinäkuuta 2017

Millainen on hyvä pienoismallihevosblogi?

Heips!

Tykkään puhua blogaamisesta, ja muutenkin edes jollain tavalla innostaa muitakin mallareita kirjoittamaan blogeja tästä harrastuksesta. Joten jatkuvasti aloittelen luonnoksia aiheesta. Tämä luonnos, joka toivottavasti tulee joskus julkaisukelpoiseksi kertookin siitä, mitä mielestäni vaaditaan jotta mallailublogi on hyvä.

Oikeasti luen aktiivisesti vain yhtä suomenkielistä mallailublogia. Jokainen varmaan tähän mennessä tietääkin tämän olevan Afuzen The Tuherrus. Muita suomenkielisiä varsinaisia mallailublogeja ei oikein taida ollakkaan, muuten on vain lähinnä aihetta sivuavia blogeja (/sellaisia blogeja jotka eivät puhu varsinaisesta mallailusta harrastuksena vaan aika paljon muista asioista).

Hyvään mallailublogiin on osittain samat kriteerit kuin kaikkiin muihinkin blogeihin, joten puhun ensin niistä. Nämä kriteerit löytyvät netistä jo about kymmenen kertaa, mutta ei koskaan haittaa niitä kerrata.

Kuvituksena saa toimia schleichin shetlanninponivarsa.

Ensinnäkin hyvä blogi on aktiivinen. Sinällään hiukan pidemmät postausvälit aina välillä eivät haittaa, blogit harvoin ovat kenenkään koko elämä. Lisäksi suurimmalle osalle meistä blogi on vain harrastus, joten se jää välillä muun elämän alle. Lisäksi on ihan teknisiäkin syitä miksi blogiin ei välttämättä tekstiä synny. Esimerkiksi internetyhteys ei ole täysin varma asia tai vaikka tietokone voi mennä rikki.

Kuitenkin hyvä blogi päivittyy mahdollisimman usein. Itse pyrin päivittämään ainakin yhden postauksen viikossa, joskus saan aikaiseksi useammankin. Blogi joka päivittyy kerran viikossa on ihan hyvä, varsinkin jos kaikki postaukset ovat tavallaan samasta aiheesta (niinkuin mallailublogin kohdalla on). Harva lukijakaan ehtii pysymään mukana blogissa joka päivittyy esim. päivittäin.

Mielestäni kriteerinä on myös se, että blogi on siisti. Tavallaan ulkoasu ei ole pääpointti, mutta silti se vaikuttaa sivuston tai blogin käyttömukavuuteen. Kun esimerkiksi haet tietoa luotatko enemmän sivustoon joka on selkeästi ammattilaisen tekemä vai sivustoon jonka on tehnyt joku amatööri joka ei ymmärrä ulkoasujen päälle? Hyvä ulkoasu on helppo käyttää ja myös on blogin sisällön eduksi. Tärkeää on esimerkiksi fontti, fonttikoko, kuvakoot, ja tekstin sekä taustan värit. Oletko koskaan lukenut blogia jonka teksti ei meinaa erottua taustasta? Sellaista ei kauan lue.

Blogeissa tärkeää on kieliasu. Jos blogi vilisee häiritseviä kielioppivirheitä tai sen tekstiä on vaikea ymmärtää, ei sitä ole miellyttävää lukea. En nyt sano, että kenenkään tekstin tarvitsisi olla kuin särmän sivuilta. Silti ainakin yhdyssanat, lauseiden pituudet (myönnetään, minä teen aaaivan liian pitkiä lauseita) sekä isot kirjaimet ovat aika olennaisia asioita. Kannattaa siis tsekata parit kielioppisäännöt vaikka äidinkielen kirjasta tai ihan netistä ennen kirjoittamista, tai vaikka silloin, kun olet epävarma. Lisäksi tekstit kannattaa lukea ainakin kerran ennen julkaisua.



Mielestäni yksi hyvän blogin elementti on monipuolisuus ja vaihtelevuus. Itse en ainakaan jaksa lukea blogeja joiden tekstit ovat kerta toisensa jälkeen hyvin samantyyppisiä. Onkin hyvä kirjoittaa vaihtelevasti. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö voisi julkaista paljon samantyyppistä, mutta vaihtelu virkistää aina. Itse esimerkiksi pyrin julkaisemaan sellaisia enemmän asiapostauksia aina niiden tylsempien postauksien, joissa esittelen esim. kokoelmaani, joukkoon. Muutenkin yritän jatkuvasti keksiä uusia ja erikoisia ideoita.

Mallausblogeista toivon ainakin itse sisältöä jossa kerrotaan konkreettisesti harrastamisesta. Siitä, miten kokoelma säilytetään, siitä mitä ajatuksia mallaillessa herää, siitä miten jokin varuste tai muu tehtiin jne. Jokaista asiaa voi tarkastella useista näkökulmista, niitä kannattaa käyttää hyväkseen. Sen sijaan, että puhutaan vain siitä mitä olet tehnyt voidaan puhuakin siitä miten sen teit, miksi sen teit ja mitä siitä seurasi. Ei ne mahtavat novellitkaan vain kerro mitä tehtiin, ne näyttävät sen!

Yksi itselleni äärimmäisen tärkeä asia mallausblogeissa ovat hyvät kuvat. Pienoismalleista ei saa hyviä kuvia väärällä kameralla, sillä mallit ovat niin pieniä. Tarvitaan tarkkuutta ja nopeutta. Lisäksi kuvien pitäisi olla mielenkiintoisia. Samanlaisia kuvia löytyy kyllä tuhat kun vain osaa etsiä, sen sijaan välttämättä ihan hyviä kuvia jostain OF-mallista ei välttämättä löydy, tai sitä tiettyä realistista kuvaa ei ole välttämättä vielä hyvin otettu (okei, kaikki on jo tehty, mutta silti aina voi yrittää erottautua). Itse kuvaamisesta muutenkin kiinnostuneena en jaksa katsoa pitkään epäselviä, huonosti valaistuja tai heilahtaneita kuvia. Lisäksi blogissa kuvien kannattaa aina tuoda jotain sisältöä tekstiin jos ne eivät ole kuvituskuvia.


Ja sitten se varsinainen tekijä hyvään mallausblogiin: se, että se kertoo oikeasti tästä elämäntavasta. Niin, että toinen mallari voi samaistua ja oppia uutta. Blogi, jossa oikeasti puhutaan tästä harrastuksesta, kerrotaan mielipiteitä, kerrotaan miten itse tehdään mitäkin, kerrotaan mitä tämä harrastus antaa ja kaiken keskellä jaetaan sitä iloa mitä mallailu voi elämään tuoda.

maanantai 3. heinäkuuta 2017

Hullun ideat on vielä hullumpia

Heips!

Tänään ajattelin kirjoittaa vähän kaikkia mun ideoitani ylös, en osaa sanoa tulenko näitä välttämättä koskaan kaikkia toteuttamaan, mutta onhan tässä koko elämä aikaa.

Näin mallarina joka on hurahtanut touhuun totaalisesti, tuntuu välillä että taidan olla vähän tärähtänyt. Saan uusia vieläkin tärähtäneempiä ideoita about joka päivä. Ja koska tunnen kunnolla vain yhden mallarin, niin tämä kyseinen henkilö saa kuulla lähes päivittäin mun järjettömistä ideoistani. Helpotetaan hänen elämäänsä ja kerrotaan nää nyt sitten blogiin.

Uhanalaisia eläimiä

Tuossa jonkun aikaa sitten katselin luontodokkaria kun en jaksanut bilsaa lukea (suosittelen planeettamme maa-sarjoja!). Inspiroiduinkin sitten nubianvuohista ja sain idean tehdä todella haastavan kustomin. Uhri on jo valmiina, mutta en ole vielä ihan niin hyvä kustomoimaan että uskallan noin hulluun kustomiin lähteä. Suunnitelmissa onkin toteuttaa sitten joku päivä tämännäköinen malli.

Tuon jälkeen sainkin sitten ajatuksen, että mähän voisin tehdä malleiksi about kaikki uhanalaiset villieläimet... pikkuinen projekti, joka ei vieläkään ole alkanut. Tässähän ajatuksena on se, että olisi mukavaa tavallaan myös tuoda esiin erilaisia eläimiä jotka meinaavat kuolla sukupuuttoon ja joista harvemmat ihmiset edes tietävät.
Tässä listassa on sitten tekemistä vähäksi aikaa. Suosittelen muutenkin kaikkia tutustumaan, lista on järkyttävän pitkä, herättää miettimään. Tuon lisäksi voi sitten vaikka järkyttää itseään tällä IUCN:n listalla lajeista joita ei enää löydy luonnosta. (IUCN-sivuja suosittelen muutenkin tutkimaan.)


Koiria, koiria

Tästä ideasta olen blogissa puhunut aiemminkin, mutta haluaisin tehdä pienoismallit kaikista koiristamme, niin nykyisistä kuin edesmenneistäkin. Haasteena esim. se, että kaikista koirista ei ole ihan niin paljon kuvia, tai ainakaan sellaisia joista kauhean hyviksi reffeiksi olisi. Lisäksi tämä on sellainen projekti, että en halua tehdä omista koiristani malleja jos ne eivät oikeasti tee oikeutta niille.
Tällainen projekti olisi kuitenkin kiva toteuttaa, ja eiköhän sekin joskus onnistu.



Genetiikkaa

Tuorein idea syntyi tässä tänään. Ideana olisi  tehdä alkuun parit erikoiset roturisteytyskustomit. Tällä hetkellä maalia odottaa vuonohevonen-irlannincob. Näille sitten lähden suunnittelemaan "varsoja", ja mietin ihan tarkkaan että minkälaisia, luonteisia, värisiä yms niistä voi tulla ja sitten teen sellaisia. Tätä ideaa on hiukka vaikea selittää...
Ideana olisi myös tehdä kaikennäköisiä ihan hullujakin risteytyksiä. Ja sitten "antaa" hevosille jotain perinnöllisiä sairauksia yms. Sitten laitetaankin yhteen kaksi samaa sairautta sairastavaa, ja katsotaan mitä tulee. Mallit kun ei ole eläviä, niin niiden suhteen on hauska miettiä kaikkia kauheuksia mitä näillekin eläimille tehdään.
Mutta pääasia tässä olisi se, että jokainen malli olisi geneettisesti mahdollinen vanhempiensa suhteen. Tässä lentää hiukan oma vapaus päättää (ja pysyä mukavuusalueella!) mitä kustomoi. Lisäksi sukutaulut, genetiikka ja muutenkin eläinten jalostaminen kiinnostaa minua, joten tässä saisi näitä yhdistää tähän harrastukseen.

Kuten näkyy, kuva on minun, mutta Afuze on piirtänyt asiat päälle. Jotain muotoilultaan tämmmöistä teen nyt.

Onko teillä jotain "hulluja" ideoita mallailun suhteen joita haluatte toteuttaa?

keskiviikko 28. kesäkuuta 2017

Marwari

Heips!

Yksi kokoelmani traditionaleista on breyerin marwari. Marwarin on muotoillut Brigitte Eberl, joka on yksi suosikkimuotoilijoistani. Kaikki hänen muotoilemansa mallit ovat mielestäni upeita. Niissä on yksityiskohtia, oikeasti kivat ilmeet ja jotenkin vaan minun makuuni kiva tyyli.

Marwarin valmistus on lopetettu vuonna 2015, onneksi ehdin senkin hankkimaan ennen kuin myynnistä lähtivät. Marwari on väriltään voikko, ja onkin sellainen malli jota näkee melkein kaikilla breyereitä hankkivilla. En yhtään ihmettele.

Marwari on ollut haastava kuvattava, se on oikeasti todella kauniin värinen ja tuo väri harvemmin kameran linssiin tarttuu. Mallissa on muutenkin paljon sävyvaihtelua ja papurikkokuviointi, joka sekään ei tunnu kameraan tarttuvan. Nyt kuitenkin vihdoin sain kuvia, joihin olen tyytyväinen.

 

Nämäkään kuvat eivät vielä tee oikeutta tämän mallin väreille...






Kuten ehkä kuvista näkyykin, on marwari ilmeikäs malli. Kun on nähnyt valtavan määrän malleja joilla on aina vaan sama ilme (OF malleista puhun, enkä kyllä kaikista, tai esim breyerin, lähinnä useammista schlechin malleista), niin on oikeasti kiva, kun on malleja joissa on paljon ilmettä.


Näköjään unohtui ottaa marwarista kunnon pääkuvat... Tuossa naamassa on oikeasti kuvattavaa, ehkä joku päivä jaksan ottaa yksityiskohtaisempia kuvia? 

Olisiko teillä postausideoita? Stablemateista onkin kuvia jo postauksellinen, sshamelessista on tulossa kuvia jossain postauksessa yms. Haluaisin tehdä jotain ns. vakavampaa postausta, mutta ihan ei ole ideaa, että mistä kirjoittaisin. Hiukka mietin, että pitäisikö kirjoittaa jotain mun suunnitelmistani, mutta ihan en tiedä uskallanko julkaista ajatuksia projekteista jos sitten en niitä kuitenkaan saa tehtyä? Hmm...

RCH Ventarrones ja Sshameless++ sekä päivittelyä

Heips! Tänään ajattelin ns. julkaista pois alta parin traditionalin kuvat sekä vähän yleisesti päivitellä asioista. Itsekään ihan tiedä mi...